Näinpä. 17 viikkoa takana, alle vuorokauden päästä lähtee lento kotio kohti. Tai ekaks Losiin, Losista Berliiniin, Berliinistä Hesaan, mut anyhow. En mä tajua, mihin 4kk katos. Ihan tajutonta. Mutta on aika tulla kotiin. Koulu odottaa, kaverit, perhe... Ja ne Iltamat ke, ei niitä voi jättää välistä. ;) Tänne jää kyllä osa sielua ja sydäntä, ihan samalla tavalla, kuin Hollantiinkin jäi. Badger, Cappy, Demmy, Allen, Chad... Mielettömiä eläimiä, kaikilla omat persoonansa ja luonteensa. Ja toki kaikki ihmiset: isäntäperhe, asiakkaat. Ihan huippu tyyppejä, mulla on aina ollut tervetullut olo tänne ja ekasta päivästä alkaen oon ollut osa porukkaa. Ja kaikesta huolimatta lähden täältä todella montaa kokemusta, vinkkiä ja niksiä rikkaampana kotiin.
Laukku pakattu, illalla läksiäiset ja aamulla kohti Tucson Internationalia. I'm coming home.
So here it is. 17 weeks have passed and my flight home leaves in less than 24 hours. First I fly from Tucson to LA, LA to Berlin and finally Berlin to Helsinki. I can't believe that 4 months are gone. I feel like I was just in Finland, stressing about what to pack for my stay here. But, it is time to go home. School, friends, family... A part of me stays here, just like a part stayed in Holland. Badger, Cappy, Demmy, Allen, Chad.. Amazing animals, with their own personalities and temperaments. And all the people I've gotten to know during my stay, you guys are awesome! I've always felt welcome and part of the group. I'll go back home with many many new experiences and tricks up my sleeve.
Suitcase is packed, we have my fare-well party today and tomorrow morning it is off to Tucson International. THANK YOU ALL! But now.. I'm coming home.
Spending the next four months in Arizona, USA doing my second training for school. Here you can read about my progress and time in Amado, AZ.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti